Siinä on peräti 24
kaiutinelementtiä, joilla valmistaja uhoaa luovansa
jopa aidon 7.1-kanavaisen äänen.
B&W:n näkemys tekniikkaan on täysin erilainen. kokeilu
Soundbarit
Teksti: Mikko Järvikivi Kuvat: Mauri Eronen
? B&W
Panorama 2
? Philips Fidelio
HTL9100
? Yamaha
YSP-4300
Sisustajan oikotie
kotiteatteriin
Kotiteatterijärjestelmän sovittaminen
olohuoneeseen voi olla vaikea tai jopa mahdoton
tehtävä. Samalla se on monelle pätevä syy olla
ryhtymättä leikkiin lainkaan.
Pää- ja keskikaiuttimet löytävät yleensä paikkansa
vielä kohtuullisen kivuttomasti, mutta kun surroundkaiuttimille pitäisi löytää sopiva majapaikka, tehtävä
nousee aivan uudelle vaikeustasolle.
Ongelmaa on yritetty lähestyä monella eri tavalla.
Yksi lupaavimmista tekniikoista on niin sanottu
56
soundbar. Teknisesti selvästi monimutkaisin on Yamahan
ääniprojektori, joka nimensä mukaisesti pyrkii projisoimaan äänen joka puolelle huonetta viiveiden ja
huoneen heijastusten avulla. Ongelman ratkaisuksi on kehitetty
soundbar-tyyppiset kaiuttimet, vaan onko niistä
aidon kotiteatterijärjestelmän korvaajiksi?
VIIDESTÄ seitsemään kaiutinta, subwoofer ja kelatolkulla kaapelia on tyypillinen resepti kotiteatterin äänijärjestelmälle. Panorama 2 -kaiutin luottaa virtuaaliseen surroundiin,. Se on pitkulainen, television ala- tai miksei
yläpuolellekin sijoitettava kaiutin, jolla pyritään muodostamaan kuuntelutilaan monikanavainen äänimaailma mahdollisimman vähällä vaivalla.
Monta eri tekniikkaa
Vaikka soundbarit näyttävät ulkoiselta toteutukseltaan periaatteessa samankaltaisilta, tämänkin kokeilun laitteet on toteutettu kukin tyystin omalla tavallaan
Molemmat subbarit ovat langattomia
malleja, mikä helpottaa niiden sijoittamista.
Langattomuus ei vaadi sen kummempia lisätoimenpiteitä laitteistoa käynnistettäessä, vaan linkki syntyy
automaattisesti, ja subbari on mukana menossa heti
ensinuoteista lähtien.
Toteutukseltaan subbarit ovat varsin heppoisia.
Varsinkin Philipsin subbari on niin kevyt, että jos se
oikeasti kykenisi toistamaan matalia ja dynaamisia jyrähdyksiä, se ei todennäköisesti pysyisi paikallaan. Onneksi automaattinen asetusohjelma hoitaa
homman kotiin muutamassa minuutissa, eikä lopputuloksen laatua tarvinnut kyseenalaistaa. Kun tilavaikutelma luodaan heijastusten avulla, sillä on suuri merkitys, miten kaukana kuuntelupaikasta vasen ja oikea seinä ovat, puhumattakaan siitä, jos toisella puolella on kirjahylly ja toisella ikkuna.
Suuressa huoneessa heijastukset voivat helposti jäädä myös niin vaatimattomiksi, että äänen tilavaikutelma latistuu tyystin. Säätöjen vaikutus äänen
laatuun oli myös hyvin vähäinen.
Liitäntöjen teko on äärimmäisen yksinkertaista.
Kuvalähteet, kuten blu-ray-soitin tai digiboksi liitetään soundbareihin hdmi-johdolla, ja toinen hdmi-johto kytketään viemään signaali edelleen televisiolle. B&W:ssä on myös
linjatasoinen anto subwooferille.
Eniten tilanteesta hyötyi Yamaha, jonka toisto parani
kertaheitolla ja äänet ympäröivät kuulijan lähes saumattomasti. Muistaako kaiuttimet
aina palauttaa takaisin paikalleen lataukseen, vai onko
edessä vääjäämättä skenaario, jossa kaiuttimien akut
ovat tyhjät, vaikka elokuva on jo ladattu soittimeen?
Philipsin ja Yamahan soundbarien mukana seuraa
myös subwoofer. Parametrejä voi
kuitenkin halutessaan säätää myös itse. Luvattu 7.1-kanavainen aito surroundääni
jäi kuitenkin kokematta, vaikka jonkinlaisia suunnattuja efektejä takakanavissa olikin aistittavissa.
Käyttökunnossa minuuteissa
Laitteiden säätäminen on oma taiteenlajinsa, mutta jos
hienosäätöjen syövereihin ei halua uppoutua, käyttöönottotapahtuma on erittäin ripeä ja suoraviivainen.
Yamahan säätäminen käyttökuntoon ilman asetukset automaattisesti tunnustelevaa mikrofonia olisi painajainen. Käytännössä B&W pyytää vain kertomaan perustiedot seinien
akustisista ominaisuuksista ja kuinka paljon kuuntelupaikka poikkeaa keskilinjalta. Toteutus on innovatiivinen, mutta
samalla hieman arveluttava. Lisäbasso on tarpeen, sillä pienet elementit siroissa koteloissa eivät anna pohjaa tukevalle
bassotoistolle. Testisignaalit
toistetaan niin voimakkaasti, että kuvaruutuvalikon ohjetta poistua huoneesta kannattaa noudattaa.
Philipsin asetukset ovat minimaaliset, eikä
B&W:nkään säädöissä kauaa nokka tuhise. Yamahan versio on piirun jämäkämpää tekoa, mutta oikeiden leffasubbarien tasolle niin äänenpaineen kuin
ulottuvuudenkin osalta jää vielä rutkasti matkaa.
Akustiikan ehdoilla
Soundbarien pelkistetty olemus hämää olettamaan, että
ne eivät vaatisi paljoa sijoittelulta tai huoneen akustiikalta. Ääneen saatiin kyllä
leveyttä ja epämääräisyyttä, mutta efekti muistutti pikemminkin väärään vaiheeseen kytkettyjä stereokaiuttimia kuin monikanavaista tilaääntä.
Tilanne muuttui täysin, kun soundbareja kuunneltiin noin 11-neliöisessä pitkulaisessa huoneessa, jossa
molemmat sivuseinät olivat samalla etäisyydellä ja samaa materiaalia.
B&W Panorama 2
Philipsin kaiuttimet voi irrottaa emoyksiköstä ja asettaa kuuntelijan taakse. Suurempi kuunteluhuoneista oli
noin 50 neliömetrin avoin ja epäsymmetrinen tila.
Ainoastaan Philips pystyi luomaan siinä tilavaikutelman, joka aidosti ympäröi kuulijan. Myöskään akustoidut kuunteluhuoneet eivät sovellu soundbareille, sillä niissä ensimmäiset heijastukset pyritään usein vaimentamaan.
Soundbareja testattiin tavallisessa asunnossa kahdessa eri huoneessa. Akkujen
kestoksi luvataan noin kymmenen tuntia.
Philips Fidelio HTL9100
Yamaha YSP-4300
Yamahan alkuasetukset hoituvat näppärästi mikrofonin avustuksella. Tilantuntu luodaan siis
signaalia muokkaamalla, toisin kuin Yamahassa, jossa
tehtävästä huolehtii valtaisa kaiutinpatteristo.
Philips nojaa niin ikään virtuaaliseen surroundiin,
mutta antaa käyttäjälle mahdollisuuden irrottaa keskusyksiköstä langattomat akkukäyttöiset kaiuttimet
ja asettaa ne kuulijan taakse, minne surround-kaiuttimet kuuluvatkin. kokeilu
joka luodaan dsp-ohjelmilla. Lisävarusteena
myytävä lähetin mahdollistaa musiikin toistamisen iPhonesta, iPadista tai iPod Touchista
langattomasti. Näiden käyttö tosielämässä lienee
kuitenkin harvinaisempaa. Philipsissä sama ominaisuus
on sisäänrakennettuna eikä adapteria tarvita.
Jälkimmäinen ratkaisu on selvästi varmempi
tulevaisutta silmällä pitäen.
Kuvalähteet liitetään soundbareihin hdmiliitännän kautta ja signaali ketjutetaan edelleen näyttölaitteelle hdmi-annon kautta.
Tarjolla on myös digitaalisia ja analogisia
liittimiä muita äänilähteitä kuten CD-soitinta
varten. Todellisuudessa tavallisen kotiteatterisarjan säätäminen on huomattavasti helpompi tehtävä, kun jokaisen
kanavan äänenvoimakkuus, viiveet ja muut parametrit
voi säätää erikseen. B&W:n ja Yamahan ääni jäi säätöyrityksistä huolimatta melko pistemäiseksi ja etualuevoittoiseksi. Yamahan soundbar tukee myös 4k-signaalin läpivientiä.
Tämän lisäsi ei tarvita kuin virtajohto, ja järjestelmä
on käyttökunnossa.
57. Soundbarit ovat myös huomattavan
paljon krantumpia huoneen symmetrisyyden sekä seinien kovuuden ja heijastavuuden suhteen.
Suurin haaste soundbarin äänentoistolle onkin juuri
huoneen symmetria
Yamaha puolestaan on parhaimmillaan pienessä ja symmetrisessä
huoneessa. Merkittävimmät puutteet ovat äänimaailman suppeus tai ylenpalttinen epämääräisyys.
Lähimmäs aitoa surroundääntä yltää Philips, ja sekin vain silloin kun takakaiuttimet on irrotettu emoyksiköstä ja sijoitettu kuuntelijan taakse. IPhonen nelosversiolta musiikkia
toistettaessa äänessä ilmeni myös katkoja, joiden alkuperää ei saatu selvitettyä.
Philipsin langaton äänentoisto toimii Yamahaa luotettavammin, eikä ylimääräisiä adaptereita tarvittu.
Musiikki siirtyi ongelmitta ja ilman katkoksia kaikilla
kokeilluilla laitteilla, joihin lukeutuivat muun muassa
iPhone 5 ja iPad 4. Kokeilu kuitenkin
osoittaa, että television äänen laatua pystyy parantamaan suuren harppauksen hyvin yksinkertaisin keinoin.
Niille, jotka eivät halua olohuoneeseensa puolta tusinaa kaiutinta ja pariakymmentä metriä kaiutinkaapelia, soundbarit ovat ehdottomasti tutustumisen arvoinen tuoteryhmä.
info
Hinta
Lisätietoja
Mitat soundbar (l x k x s)
Mitat subwoofer (l x k x s)
Paino, soundbar
Paino, subwoofer
Hdmi in/out
Hdmi 4k-tuki
Bluetooth
Optinen digitaaliotto
Coax digitaaliotto
Analoginen otto
Usb
Mikrofoni
58
B&W
Panorama 2
1500 ?
www.bwspeakers.com
110 x 12,5 x 18,1 cm
14,1 kg
3/1
1
1
-
Soundbarien perustoimintoja voidaan ohjata myös laitteesta itsestään, mutta käytännössä sujuvinta on käskyttää laitteistoa kaukosäätimellä.
Kolme erikokoista ja -näköistä kaukosäädinratkaisua. (vaatii adapterin, lisävaruste)
2
1
1
1
?. Philipsin ja
B&W:n yksinkertaisempia systeemejä pystyy käskyttämään vain muutamalla painikkeella.
Philips
Fidelio HTL9100
799 ?
www.philips.fi
103,5 x 7 x 15,6 cm
20 x 51 x 20 cm
4,18 kg
5 kg
2/1
?
1
1
1
-
Yamaha
YSP-4300
1795 ?
www.yamaha.fi
110,2 x 8,6 x 16,1 cm
14,5 x 44,6 x 37,1 cm
6,9 kg
9 kg
4/1
?
. Samaan pieneen mokkulaan voidaan
kuitenkin kytkeä myös usb-kaapeli ja näin toistaa musiikkia esimerkiksi läppäriltä.
Adapteri oli jo vanhentunutta tyyppiä, eikä Lightning-liitännällä varustettujen laitteiden kytkeminen
ollut mahdollista. Yamahan soundbarissa on paljon
erilaisia säätöjä, mikä näkyy vääjäämättä myös kaukosäätimen toteutuksessa. Soundbarit ovat parhaimmillaan television omien
kaiuttimien korvaajina. Ylivoimaisesti laadukkainta ääntä tarjoilee
B&W, jonka tasapainoinen ja selkeä toisto soveltuu
myös musiikin kuunteluun.
Kolmikon vertaileminen ei sinänsä ole tarkoituksenmukaista, koska ne perustuvat erilaiseen teknologiaan, ja hintahaarukkakin on laaja. Yamaha vaatii lisävarusteena myytävän Bluetooth-sovittimen, jonka liitin on suunniteltu
Applen laitteille. Jokainen laite tuo huiman parannuksen minkä tahansa taulutelevision purkkisoundiin, ja virtuaalisen surroundin ansiosta ääneen saadaan myös mukavasti tilantuntua ja elävyyttä.
Oikean kotiteatterijärjestelmän tasolle soundbarien
äänentoisto ei kuitenkaan yllä. Langattoman yhteyden luominen
on lastenleikkiä, kiitos Philipsin mukana toimitettavien esimerkillisen selkeiden kuvallisten ohjeiden.
Odotusten mukainen kolmikko
Kolmikko täyttää varsin hyvin sille asetetut odotukset. kokeilu
Soundbarit
Yamaha ja Philips kykenevät toistamaan musiikkia
myös langattomasti esimerkiksi kännykältä tai tablettitietokoneelta
Mukana toimitetaan kahdet erikorkuiset kumipohjaiset kartiot sekä seinäkiinnikkeet, joten B&W:n voi sijoittaa joko televisiotasolle tai seinälle television alle.
Liitinpaneeli on niukka, mutta tarkoituksenmukainen. Toki äänessä on avaruutta ja tilantuntua, mutta jäsentyneestä monikanavatoistosta ei voida puhua.
Vaikka B&W:n mukana ei toimiteta subwooferia, sen bassotoisto ei juuri hävinnyt kokeilun
muille laitteille. Tämä lienee suurin
käyttöön liittyvä haaste.
Laitteiston käyttöönotto ei voisi olla enää helpompaa, sillä asetuksia ei juuri ole. Alimpia oktaaveja ei hätyytellä,
mutta keski- ja yläbassot toistuivat miellyttävän
napakasti ja jäsennellysti.
Kokonaisuutena B&W on varteenotettava kaiutin parantamaan television äänentoistoa pienessä tilassa. Jos taas haluaa tehdä asetukset
kantapään kautta, tarjolla on joukko erilaisia
säätöjä ja asetuksia, joilla voi yrittää päihittää
automaatin . Valmistaja
lupaa akuille kymmenen tunnin käyttöajan, jonka
jälkeen ne on muistettava palauttaa takaisin emoyksikön latauspistokkeisiin. Valitettavasti adapteri oli jo
nyt vanhentunut eikä tukenut Lightning-liitäntää. IPhonella ja iPadilla yhteyden luominen onnistui selkeiden ohjeiden avulla mutkattomasti, ja yhteys pysyi vakaana Bluetoothille tyypillisten rajoitusten puitteissa.
Surroundääni voidaan luoda joko virtuaalisesti
takakaiuttimien ollessa kytkettynä emolaitteeseen, tai aidosti siirtämällä kaiuttimet kuulijan
taakse. Lisäksi suunnatut efektit toistuvat kuulijan takana kuten pitääkin.
Äänen yleinen sävy on ohut, ja diskanteissa on
selvää epäpuhtautta. Aitoon surround-elämykseen rahkeet eivät kuitenkaan riitä.
Kaapelikammoiselle
PHILIPSIN soundbarille on annettava pisteet innovaatiosta. Bassotoisto on myös melko
puhditon ja yksinuottinen. Jälkimmäinen on ainoa oikea tapa, sillä
muuten tilavaikutelma jää pahasti vajavaiseksi.
Kun surrondkaiuttimet ovat takana, äänimaailmassa on mukavasti ilmavuutta ja syvyyttä. Kun johdot on
kytketty, laitteisto löysi subwooferin automaattisesti, eikä enempää asetuksia tarvittu.
Jos ääni ja kuva tuntuvat kulkevan väärässä tahdissa, riesasta pääsee eroon audio sync -säädön
avulla. Tukeva metallinen kotelo huokuu arvokkuutta, ja klassisen pelkistetyt linjat miellyttävät silmää. Hdmi-ottoja on yhteensä kolmelle
laitteelle, ja näiden lisäksi on yksi hdmi-liitäntä
näyttölaitteelle, yksi sekä analogisen että digitaalisen signaalin hyväksyvä otto sekä subwoofer-anto. Näistä puutteista huolimatta Philips tarjoaa huikean parannuksen minkä tahansa taulutelevision äänentoistoon.
Monipuolinen
YAMAHAN soundbar luottaa valmistajan ahkerasti kehittämään ääniprojektoriteknologiaan.
Tilaääni luodaan käyttäen yli kahtakymmentä
pientä kaiutinelementtiä, jotka käyttävät hyväkseen huoneen heijastuksia. Lisäksi musiikkia voidaan toistaa Bluetoothin yli langattomasti. Laitetta hallitaan pienellä munamuotoisella kaukosäätimellä, jossa on vain muutama
painike . Hiilenmusta kaukosäädin ei ole mikään ergonomian ihme, mutta onneksi painikkeiden määrä
on rajallinen, ja niiden paikat oppii nopeasti.
Hdmi-tuloja on kahdelle laitteelle, mikä on Philipsin käyttötarkoitusta ajatellen varmasti riittävä
määrä. Yamaha tarjoaa
helpon tien tilaääneen, mutta aitoon kotiteatterielämykseen jää vielä selvä hajurako.
? Selkeä ja rasittamaton ääni
? Kokoisekseen hyvä bassotoisto
? Laadukas viimeistely
? Helppo käyttöönotto
? Vaatimaton virtuaalisurround
Hinta: 799 ?
? Innovatiivinen toteutus
? Surroundvaikutelma kun takakaiuttimet
ovat käytössä
? Äärimmäisen yksinkertainen ottaa
käyttöön
? Musiikin toisto suoraan kännykästä ja
tabletilta Bluetoothin yli
? Äänen epäpuhtaudet
? Puhditon subwoofer
? Onneton virtuaalinen surround
? Alkuasetukset automaattisesti
? Langaton subwoofer
? Tilantuntu pienemmässä huoneessa
? Hyvä viimeistely
? Ei toimi suuremmassa tai
epäsymmetrisessä huoneessa
? Subwooferin suorituskyky
? Bluetooth-toisto vaatii erillisen
adapterin
? Katkoja Bluetooth-toistossa.
59. Pienemmässä ja
symmetrisemmässä huoneessa surroundtoisto
oli tuntuvasti luontevampi ja kolmiulotteisempi.
Yleistoisto jää aavistuksen ohueksi ja ylä-äänipainotteiseksi, sillä mukana tuleva subwoofer on
sanalla sanoen onneton yksinuottinen jumputin.
Sen tasoa ei voi nostaa riittävän korkeaksi ilman
että se nousisi liian hallitsevaksi. yksinkertaista, mutta näppärää.
Kaiutin on tekniikaltaan melko perinteinen kokeilun kahteen muuhun laitteeseen verrattuna.
Tilavaikutelma luodaan virtuaalisesti, eikä eri kanaville ole käytössä omia kaiutinelementtejä.
Tämä luo omat rajoituksensa, mutta toisaalta tekee käyttöönotosta äärimmäisen yksinkertaista
ja suoraviivaista. todennäköisesti tuloksetta.
Yamaha osaa toistaa myös musiikin langattomasti iPadilta, iPodilta tai iPhonelta, mutta vaatii
lisävarusteena myytävän Bluetooth-adapterin.
Saman adapterin voi kytkeä myös usb-kaapelilla
muihin laitteisiin. Kätevimmin urakka sujuu, kun
asettaa mukaan toimitettavan mikrofonin kuuntelupaikalle ja antaa automaatin hoitaa kaikki
ääniasetukset. Mukana seuraa myös langaton subwoofer.
Laitetta voi käyttää tavanomaisena soundbarina, tai sitten elokuvan ajaksi irrotettavat kaiuttimet voi siirtää kuulijan taakse, jolloin äänimaailmaan saadaan rutkasti lisää syvyyttä. Tilavaikutelma sen sijaan ei loistanut kummassakaan kuunteluun käytetyssä
huoneessa. Alimmat bassot toistetaan erillisellä langattomalla subwooferilla.
Laitteisto on tyylikkäästi viimeistelty ja itse
soundbar miellyttävän tukeva. kokeilu
B&W
Panorama
2
Hinta: 1500 ?
Philips
Fidelio HTL9100
Yamaha
YSP-4300
Hinta: 1795 ?
Viimeistelty
B&W:n soundbar on viimeistelyltään aivan omaa
luokkaansa. Kahdella sormella
refleksiputkesta nostettava kenkälaatikon kokoinen subwoofer sen sijaan kertoo itsestään paljon
ennen kuin edes virtoja on kytketty.
Käyttöönoton voi tehdä joko helposti tai erittäin hankalasti. Perinteiseltä näyttävä pötkylä pitää sisällään keskusyksikön ja kaksi irrotettavaa akkukäyttöistä kaiutinta. Myös toistossa ilmeni omituisia viiveitä ja
katkoksia, joita esimerkiksi Philipsissä ei esiintynyt.
Virtuaalinen surroundääni on toimiva, mutta
ei kuitenkaan tarjoillut sen suurempia elämyksiä.
Laitteisto ei toiminut toivotulla tavalla suuremmassa huoneessa, jonka seinät ovat hyvin erilaiset ja eri etäisyydellä toisistaan. Töpseli seinään, hdmi-johdot
paikalleen ja laite on käyttökunnossa.
Kuvaruutuvalikoiden kautta voi säätää äänen
sävyä sekä määrittää olennaisimmat parametrit,
joiden perusteella B&W pyrkii luomaan luonnollisen tilaäänen.
Ääni on selkeä, ja dialogin toisto on selvästi
kolmikon paras